lauantai 17. maaliskuuta 2012

IHMISARVO



Mitä on ihmisarvo?


On välillä tullut pakottava tarve pysähtyä miettimään omaa ihmisarvoani. Maallisen mittapuun mukaan omat saavutukseni ovat melko mitättömät. Niistä ei varmaan saisi mainitakaan, saatika että niillä saisi millään tavalla kehuskella. Tuskin niitä saisi ironisoidakaan. Meriitittömyys ei ole mikään naurun asia.

Suomalainen yhteiskunta on ihan tutkimusten mukaan suorituskeskeinen yhteiskunta. En haluaisi lasteni itsetunnon olevan riippuvainen vain suorituksista. En haluaisi heidän onnellisuutensa olevan kiinni muiden miellyttämisestä. Suomalainen työmoraali on armoton. Periksiantamattomuudessa on hyvät ja huonot puolensa. Huono puoli on se jos maine on kaikki kaikessa ja ei ole lupaa tehdä virheitä ja pitää puskea väkisin huonossakin työilmapiirissä, jossa kukaan ei uskalla asettua vääryyttä vastaan. Kunhan tekee vain oman pakollisen osuutensa...



On parempi huolehtia luonteesta kuin maineesta,
koska luonne on se mitä ihminen on oikeasti,
kun taas maine kertoo ainoastaan sen mitä
muut hänestä ajattelevat.

-John R. Wooden



"Älköön vain kukaan pettäkö itseään. Jos joku teistä on olevinaan viisas tässä maailmassa, hänestä täytyy ensin tulla hullu, jotta hänestä tulisi viisas. Tämän maailman viisaus on näet Jumalan silmissä hulluutta. Onhan kirjoitettu:

-- Hän vangitsee viisaat heidän omaan viekkauteensa.

Ja samoin:

-- Herra tietää viisaiden ajatukset, hän näkee ne turhanpäiväisiksi."

(1.Kor. 3:18-20)


”Ihmistenkö suosiota minä nyt etsin vai Jumalan? Tai ihmisillekö pyydän olla mieliksi? Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija.”

(Gal.1:10)




KOHTI VAPAUTTA

Olen ollut itse aina taipuvainen, enemmän tai vähemmän muiden miellyttämiseen ja olen aika heikko ottamaan vastaan toisen ihmisen vihaa. Vastikään Jumala alkoi taas voimallisesti puhumaan minulle ja vahvistamaan hengessä omaa identiteettiäni. Olen ihmetellyt mistä olen viime päivinä saanut sellaisen innon tehdä hyvällä omallatunnolla yhtä mittaa sitä mitä eniten osaan ja oikeasti haluan enkä ole ajatellut taustalla että pitäisi tehdä mieluummin sitä mitä muut odottavat. Olen saanut vahvistuksen sydämen ilon ja rauhan kautta että minut on Jumala asettanut käyttämään rohkeammin lahjojani ja täydellisessä vapaudessa.

Olen käynyt valtaisaa taistelua kaikkia pimeyden voimia vastaan ja olen tajunnut että uskovalla on täysi työ oppia hallitsemaan itsensä ensin ajatuksen tasolla. Sielunvihollinen käyttää kaikenlaista heikkoutta hyväkseen. On huojentavaa tajuta aina että Jeesuksen omaa ei mitkään henkivallat voi ryöstää niin kauan kuin hän turvaa auttajaansa, tuntui miltä tuntui. Jumala ei hylkää missään vaiheessa. Ihminen tekee aina itse päätöksen hylätä aloitettu uskontaival. Se ei tapahdu noin vain vaan asteittain, huomaamatta, antautumalla paatumukselle. Elämä on taistelu paatumusta ja penseyttä vastaan, jotta rakkaus olisi se joka saisi loistaa kirkkaimpana ja raivata esteet tieltä.

Identiteettini naisena on ollut myös hukassa. Suomalaisen nykynaisen täytyy olla suorastaan äijä saadakseen arvostusta tai pärjätäkseen. On ollut mahtavaa löytää todellinen naiseus Jumalan luomuksena! Olen saanut uskon kautta luvan olla herkkä, tunteellinen ja perinteisen naisellinen, äidillinen, vaatimatonkin. Vaikka olen syntynyt moderniin aikakauteen niin sisimmässäni tunnen olevani hyvin konservatiivinen. Tuntuu ikävältä ettei esim. kotiäitiyttä arvosteta asenteiden tasolla. Uskon että monet äidit tuntevat syyllisyyttä valinnoistaan jotka eivät istu modernin nykynaisen tavoitteisiin.




Riding

"Ja hän nosti minut ylös turmion kuopasta, lokaisesta liejusta, ja asetti minun jalkani kalliolle, hän vahvisti minun askeleeni. Hän antoi minun suuhuni uuden virren, kiitoslaulun Jumalallemme. Sen näkevät monet ja pelkäävät ja turvaavat Herraan." (Ps. 40:2-3)



Goog vs bad

"Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet. Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa. Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä. Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska, ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille. Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet, ja ottakaa vastaan pelastuksen kypärä ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana. Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta."
(Ef 6:11-18)

avainkaappi_finished copy

Ihminen kuvittelee omaavansa kaikki tiedon avaimet tässä elämässä.


iso_avain_finished copy

...mutta on vain yksi yleisavain kaikkiin lukkoihin. Sen kautta avautuu aivan uusi tieto ja viisaus, joka ylittää kaiken ymmärryksen. Sen avaimen saavat haltuun kaikkein pienimmät ja vähäisimmätkin. Sitä ei tarvitse ansaita suorituksilla. Sen saa ottaa vastaan jokainen.




2 kommenttia:

pikkukimalainen Satu kirjoitti...

Huippua asiaa, huippuja kuvia. Varsinkin Batman :)

Mie arvostan teitä kotiäitejä yli kaiken!!! Nyt kun itsellä on tämä YKSI, niin en voi kuin äimistellä kahden, kolmen, neljän... lapsen äitejä. Niin, että on se melkoinen suoritus, vaikkei suoriuksia saakaan laskea. Miten niiden laskemisesta oppisikaan pois voi voi voi. Eipä auta muu, kuin pyytää Jumalalta apua. Onneksi häneltä saa pyytää sata kertaa samaa asiaa. Itsellä on jatkuvasti syyllinen olo siitä, kun on vain se yksi lapsi jota hoitaa. Älytöntä. Niin suorittamista.

Hengellisesta aktiivisuudesta vielä tuli mieleen Watchman Neen (oonkohan jo maininnut siitäkin tyypistä...) kirja Hengellinen ihminen (julkaistu 3:ssa osassa), joka on niin rautaista settiä pimeitä ajatuksia vastaan jotta huh huh :D Vaikka kyllä niitä lukiessa saa omakin ego pöllytystä ihan kiitettävästi.

Iloa viikkoon!

HannaKonna kirjoitti...

Rukoillaan kaikilta äideiltä sivuun turha syyllisyys!

Olen jotakin lukenut Watchman Neestä. Kiitti vinkistä! Lukulistalle kirjattuna on itsellä aika monenlaisia kirjoja. Hengellisessä rikkinäisyydessä lohduttavia sekä uskonaskelia ottamaan rohkaisevaa kirjallisuutta. Myönnettäköön että Lukemiseen keskittyminen on jäänyt todella vähiin viime aikoina... Onneksi on mediat apuna (tv ja radio), jotta pystyy kuitenkin kuuntelemaan sitä perussanaa. Se on nykyajan siunaus! Tuntuu että kuultuna itselle menee asiat paremmin perille kuin luettuna, vaikka olen kyllä itse parempi tuomaan kirjoittamalla ulos sanomani kuin puhumalla. :)