Viime illat on vierineet virkkaillen. Esikoinen on toivonut pitkään lippapipoa ja olen luvannut jonkinmoisen toteuttaa, vaikkakin taitoni puikkojen kanssa ovat aina olleet vajavaiset.. mutta kuinka ollakaan, tällä kertaa tuli jotain valmistakin! Ihan kelpo lätsä jopa. :) Vielä tosin sisävuoria vailla...
Poika halusi samantyylisen hatun kuin isukillaankin on eli paloista kootun systeemin. Lipan kovikkeen leikkasin vanhasta muovitabletista. Langat oli kaapista löytyneitä jämäkeriä. Jotain melko karheaa pässinpökkimää harmaata ja mustaa lankaa ja vaatii siis sen jonkinmoisen pehmoisen sisävuorin.
Poika halusi samantyylisen hatun kuin isukillaankin on eli paloista kootun systeemin. Lipan kovikkeen leikkasin vanhasta muovitabletista. Langat oli kaapista löytyneitä jämäkeriä. Jotain melko karheaa pässinpökkimää harmaata ja mustaa lankaa ja vaatii siis sen jonkinmoisen pehmoisen sisävuorin.



Pipon onnellinen omistaja.
...ja sitten toinen tuulesta temmattu pieni väkerrysrojekti...
...ja sitten toinen tuulesta temmattu pieni väkerrysrojekti...

Aloitelma lepää "pöydän" päällä. Ei ole mikään dippikuppi kuitenkaan. ;)

Uloketta nypläämässä.

No mustekala tästä PITÄISI tulla! Ronkeloisia vailla vielä. Vauvalle kenties hypistelyleluksi tulee tämä. Ihan konepestävää puuvillalankaa.

Vielä pitää mainita että sainpa 3 vallan mainiota peruspinnatuoliakin dyykkaamalla vanhempieni naapureiden jätelavalta! Ehtivät seistä poloiset sateessa parisen päivää kunnes saatiin ne parempaan talteen kuivumaan. Eivät onneksi vaurioituneet.
Mustia peruspinnatuoleja olen kaipaillut mutta nuo on tuollaisina punertavina tosi söpöt. Koska niissä on niin kaunis lakkapinta säilynyt niin ei niitä raaski maalatakaan.
Mustia peruspinnatuoleja olen kaipaillut mutta nuo on tuollaisina punertavina tosi söpöt. Koska niissä on niin kaunis lakkapinta säilynyt niin ei niitä raaski maalatakaan.



























































