Tulinpa sitten sattumoisin sekaantuneeksi Facebook-nimiseen verkostoon josta niin kovasti kohutaan. Olen ollut jossain mielessä hieman varautunut tuollaisten juttujen suhteen. Mm. Myspace(niin tehokas sosiaalinen väylä kuin onkin) vaikuttaa olevan suunnattu enemmänkin kaikenmoisille hyperaktiivisille läpänheittäjille. Kaverin kanssa eilen jutskattiin aiheesta ja pohdittiin sitä periaatetta jolla mm. myspacessa porskutetaan. Sosiaalinen status kasvaa mitä enemmän kavereita saat haalittua listallesi. Kovin pintapuoliseksi ja impulsiiviseksi koen usein noiden pikasosiaalisuutta suosivien verkostojen annin. Muttei niiden tarkoitus lienekään antaa kovin syväluotaavaa kuvaa käyttäjistään. Sosiaalisten kontaktien haaliminen on palveluiden päätarkoitus ja tietty ohessa antaa ensikatsaus intresseistä ja osaamisesta.
Toki on myönnettävä että tietyllä tapaa koukuttavaahan tuo "bookkaaminenkin" on. Välillä on itsekin kiva rentoutua ja jauhaa jotain "hyväntuulista skeidaa", muttei sitä tule juurikaan julkisesti harrastettua. ;) En tunne semmoiseen tarvetta eikä ole aikaakaan. Sisäpiiriläppäkerhoista olen jokseenkin onnellisen pihalla. :P
Bloggaaminen taitaa olla kuitenkin se itselleni omimmalta tuntuva juttu. Tykkään jumiutua, syventyä asioihin mistä diggailen ja tutkia rauhassa sisältöä laajemmin. Kaikkia ihania, mielenkiintoisia asioita. Yksityiskohtainen kerronta vetoaa minuun eniten. Kiinnostavaa eläytyä eri ihmisten elämäntapoihin ja sitä kautta ikäänkuin tutustua ihmisiin lähemmin...noh niin läheisesti kuin virtuaalisesti mahdollista. Blogista on sinänsä tullut korvaamaton elämäntapa ja antoisa kohtauspaikka meille kaikille näpertelyn himoisille. :) Kiitos siis "kollegoille" jotka kanssani samassa veneessä aatoksineen. Jakamisen ilo on suurin ilo. :)
Toki on myönnettävä että tietyllä tapaa koukuttavaahan tuo "bookkaaminenkin" on. Välillä on itsekin kiva rentoutua ja jauhaa jotain "hyväntuulista skeidaa", muttei sitä tule juurikaan julkisesti harrastettua. ;) En tunne semmoiseen tarvetta eikä ole aikaakaan. Sisäpiiriläppäkerhoista olen jokseenkin onnellisen pihalla. :P
Bloggaaminen taitaa olla kuitenkin se itselleni omimmalta tuntuva juttu. Tykkään jumiutua, syventyä asioihin mistä diggailen ja tutkia rauhassa sisältöä laajemmin. Kaikkia ihania, mielenkiintoisia asioita. Yksityiskohtainen kerronta vetoaa minuun eniten. Kiinnostavaa eläytyä eri ihmisten elämäntapoihin ja sitä kautta ikäänkuin tutustua ihmisiin lähemmin...noh niin läheisesti kuin virtuaalisesti mahdollista. Blogista on sinänsä tullut korvaamaton elämäntapa ja antoisa kohtauspaikka meille kaikille näpertelyn himoisille. :) Kiitos siis "kollegoille" jotka kanssani samassa veneessä aatoksineen. Jakamisen ilo on suurin ilo. :)
.
2 kommenttia:
Hah, minäkin annoin viimein periksi. En oikein tajua, miten Feissari on parempi kuin sähköposti, paitsi että sähköposti on niin aataminaikuinen juttu, että ihmiset eivät enää jaksa kiinnostua siitä. Skype on minusta oikeasti jotain uutta - kun isoveli oli mummolassa ja pikkuveli ei, näyttivät nämä toisilleen paljasta pyllyä Skypessä. Mutta kovin uudelta kommunikointikeinolta tuo Feissari ei minusta vaikuta. Ja rasittaa kun joka puolelta ollaan mättämässä jotan capuccinoja ja akvaariokaloja. Ei niihin ehdi kaikkeen perehtyä!
Eh, joo olen niin hidastempoinen luonne että alkaa yleensä aika pian tympimään kaikenmoinen hektinen tykitys. Ja ihan samaa mieltä siitä etten tajua itsekään mitä uutta Facebook muka sitten tarjoaa...No ainakin kaikkea uutta pelleilysälää. :D Ja minä kun luin jostain että Facebook olisi jotenkin suunnattu enempi "aikuisempaan" makuun tai jotain. :P Edes jotain pikaviestitoimintoa olisin kaipaillut sinne. Ärsyttää muutenkin kun jokaikinen toiminto pitää kaivaa erikseen palikkamerestä.
Ehkä kaikkeen syttyisi eri tavalla jos sitä aikaa olisi enempi..hmmh..tai sitten ei.
Lähetä kommentti