JOULU 2006

.



24.12.
Jouluaattona Tikassa.

Pöytä koreana.

Joulun enkeli.

Artullekin oli lahja kätkössä.

Tenho Jukka-paapan sylissä.

Tiitus ja Eeva-mummi.

Onpas hieno maasturi.

Pukki toi aika ison paketin.

Maija-täti availee pakettia Tiituksen kanssa.

Tiitus oli ihanan kohtelias kaikille ja kesken lahjojen availun tuli halimaan minua sanoen. "Kiitos tästä joulusta!"

24.12.
Jouluaattona Mäyrämäessä.

Tiitus Tapio-papan sykyssä.

"Saisipa edes rapsutusta lahjaksi."

Mitkä makkarat!

Jaahas, kirvestä...(axe-setti)

Sukkaa pukkaa...

"Ei näitä vielä avata...kun sitten vasta kun tulee lunta!"
Tiitus taas väläytti. ;)

Nähtävästi ollut kuitenkin aika kilttejä lapsia.

********************************************************

23.12.
Aatonaattona kotosalla.

Jouluntähti on ehdoton.

Joulupesämme.

***********************************************************

22.-24.12.
Tohinaa ja kaaoksen elkeitä.

Joulunalusaika lasten kanssa ei ole aina todellisuudessa vain sitä mukavaa puuhastelua. Kaaosmomentteja kyllä riittää. Perheessä lasten ollessa pieniä "joulurauha" on varmasti konkreettisesti ajatellen utopistinen käsite. Joulu on vain elettävä vallitsevien olosuhteiden sanelemana. Oikeastaan jouluaatto ja sitä edeltävä aika tietää äidille vain työtaakkaa mutta kukapa sitä ei haluaisi lapsilleen edes pikkuisen joulutunnelmaa vaikka usein siitä perinteisestä TÄYDELLISESTÄ suursiivouksesta on luovuttava...tai suoritettava "karsittu versio". En edes ole siivouksen suhteen mikään utopistinen täydellisyyden tavoittelija...Eipä auta olla kun paljoakaan ei juuri ehdi. Siivoukset hoituvat jatkuvien muutaman sekunnin ajatuskatkojen rytmittämänä. Milloin Tiitus, milloin Tenho kiljuu huomiota ja rynnättävä väliin kun syntyy kinaa. Yleensä on vain huokaistava syvään ja hyväksyttävä että kaikki peruskotihommat jäävät kesken...saati pääsevät edes alkamaankaan. En tunnustaudu siis superäidiksi joka saisi pidettyä ryhdikkäästi kaikki ohjat kädessään. Jostain on pakko tinkiä.

Noh, meillä aattoaamu oli se pahin koetinkivi. Piti hoitaa aikataulussa miljoona asiaa ja ehtiä ajoissa kahteen mummolaan koko konkkaronkka. Ompelin aamulla vielä kaverilleni lahjaa poikien välillä nahistellessa vieressä ja Heikki tohelsi keittiössä. Ärräpäät taisivat lennellä pahemman kerran kun kummatkin mokailimme kiireessä koko ajan. Nyt huvittaa koko absurdi kornius muttei kyllä kyseisellä hetkellä! :D Hyperfakiirisuoritus. Ei enää samanlaisia aattoaamuja, eihän?!

Aamupala aattoaamuna.

Välillä koitin ommellakin...huhhuh mikä koettelemus! :D

Koitimme öh, siivotakin...Pöytäni nyt on aina tuollainen.

Hetkessä lelut olivat taas makuuhuoneessa ja sänkyynhän ei ehditty koskemaan edes...

Eteisestä puhumattakaan. Kuten näkyy postiluukkukin oli oksentanut ja postit lojuivat lattialla päivän kunnes joku ne tajusi kerätä siitä...

Hyla-tölkit melkein jo tanssivat piirileikkiä tiskipöydällä. Ihkua.

Heikki kuskaili mattoja pihalle.





22.12.

Siivouspäivän päätteeksi teimme tacoja ja nautimme jouluisesta tunnelmasta ja rauhallisesta hetkosesta kuunnellen joulumusiikkia.

Siistissä keittiössä kelpasi kokkailla. Pöytäliinakin hommattiin. Hieman pitkä mutta mutta aattelin käyttää ehkä verhonakin ko. kangasta. Pöytä saisi olla pitempi sekin. Alkaa jo käydä ahtaaksi hieman.