Joitakin päiviä sitten huomasin olohuoneen vasta pestyssä ikkunassa lasten tahmatassujäljet ja kun katsoin tarkemmin niin näin tahrassa maalauksenomaisesti kuin merihirviön rosoisen kidan hampaineen. Tuo muoto oli niin kutkutteleva, että se piti samantien luonnostella paperille!
Tällaisia spontaaneja huomioita en ole tehnyt varmaan ainakaan viiteen vuoteen! Piirtelyt ovat olleet melkein täysin jäissä. Tuntuu, että jossain vaiheessa tympäännyin piirtämiseen koska en pitänyt yhtään piirrostyylistäni enkä löytänyt uutta. Kun olen ollut vuosikausia piirtämättä, olen kokenut suoranaisen ihmeen, että piirränkin nyt sellaisella tyylillä ekaa kertaa elämässä, josta oikeasti pidän!
HAMA-ADDIKTIO
Hamahelmet ovat koukuttaneet koko perhettä viime päivät. Hassua, että iso hamalaatikko on lojunut hyllyllä varmaan parisen vuotta eikä kukaan ole juurikaan innostunut helmistä. Ehkä siksi kun joskus poikien ollessa pienempiä, helmiä oli runsaat viljelmät lattioilla eikä varmaan yksikään helmi päätynyt koskaan sinne minne piti; tappeihin.
Nyt kuitenkin jopa kaksivuotiaamme teki minulle suurella innolla helmistä käsikorun, joka tosin ei silitettynä käyttöä kestänyt, mutta oli ihana yllätys! 9-vuotias taas huumaantui pelihahmoista, joihin onkin valmiita ohjeita netti pullollaan. 6-vuotiasta kiinnostaa tätä nykyä hissitekniikka, joten väsäsin seinään kiinnitettävät leikkihissinnapit.
Parvekkeella on nautiskeltu kesäisiä herkkuja iltaisin.
1 kommentti:
Ihania arkisia, mutta kuitenkin luovia juttuja. Tykkään blogistasi!
Lähetä kommentti