Käsin ompelun flow on aika mahtava tunne. Aika vaan katoaa ja joskus se tuntuu tosi hyvältä vastapainolta arkeen. Aina ei tarvitse saada valmiiksi paljon ja nopeasti vaan on lupa nauttia tekemisen hetkestä.
Intouduin kirjomisen lumoista! En ole yleensä kovin motivoitunut joulukoristeiden tekijä enkä yleensäkään lyhyiden sesonkien seuraaja, mutta on eri juttu tehdä sellaisia ja sen värisiä koristeita, että niitä voi pitää muulloinkin kuin jouluna.
Ripaus vähän perinteisempääkin joulutunnelmaa.
Olin aiemmin jemmannut vuosien saatossa rikki menneistä jouluvaloista johdot talteen ajatuksena virkata joskus niistä lampunvarjostimia. Nyt sitten viimein sain toteutettua yhden illan projektina herkän talvisen varjostimen. Kristallit on kierrätetty vanhasta kristallikruunusta. Kristalleja on läjäpäin! Niistä saa vaikka mitä kivaa...
Joulun läheneminen yllättää aina. Aatto on jo ensi viikon päästä! En ole vielä paljoa ehtinyt joulunviettoja miettimään tai suunnittelemaan kun vireillä ja mielessä on ollut niin paljon kaikkia muita tulevaan vuoteen liittyviä asioita. Todellista henkistä hengähdystaukoa kaipaan. Sellaista, että saisi suljettua edes hetkeksi mielestä liikaa stressaavia juttuja. Luottaa siihen, että Jumalalla on suunnitelma ja minun tehtävä on turvata siihen.
Jostain syystä olen ollut koko loppuvuoden aikaansaavampi kuin aikoihin! On kirjaimellisesti monta rautaa tulessa ja ehkä vaikeuksia päättää mitä sitä jämähtäisi tekemään kun kaikkea ei voi eikä ehdi...
2 kommenttia:
Tsyykkelis sentään Hani... olet niin luovuuteen purskahtanut. Kaunista ja mieletöntä. Tavataan hope you soon ;)
Tintsu
Olis taas kiva nähhä Tintsu! Oliskohan joulun jälkeisellä väliviikolla saumaa?
Lähetä kommentti